1920-40 -luku

Kajaanilaisten urheiluseurojen Kipinän ja Ärjyn jalkapallomiehet päättivät vuonna 1924 alkukesästä yhdistää voimansa ja perustaa jalkapalloilun erikoisseuran Kajaaniin. Perustava kokous pidettiin 3.7.1924 Virkkusen kahvilassa. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 19 henkeä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kalle Tähtinen ja sihteerinä Aarre Partti. Nimilyhenteeksi otettiin käyttöön KP. (Tässä historiakokoelmassa käytetään nykyiseksi vakiintunutta nimilyhennettä KaPa). SVUL:n Kainuun piirin jäseneksi seura liittyi samaslla. Perustetun palloiluseuran nimeksi hyväksyttiin Kajaanin Palloilijat ry.

Ensimmäisen ottelunsa KaPa pelasi 12.7.1924 Kuopion Osmoja vastaan. Ottelu päättyi tasan 1-1. Ottelu alkoi klo 22.30 johtuen Osmoja kuljettaneen junan vaurioitumisesta. Toinen 7. 1929 Oulun Kaiku kirjoittaa mm:” Kajaanin Palloilijat ottivat revanchin Oulun Palloseurasta sunnuntain ottelusta 2-1….Kajaanilla oli puolustajana ”tuliteräsmies” Nylander Paltamosta ja siihenpä ne palloseuran hyökkäykset useimmiten pysähtyivätkin, elleivät sitä aikaisemmin Kivi ja kumpp. varmoihin jalkoihin. Pikku-Känä, alias Kekkonen, oli nopea mies vasemmalla laidalla sekä oli useasti tuottaa epämieluisia yllätyksiä Oululaisille.”

Seuran hallitus päätti 31.5.1927 ilmoittautua SM-kilpailuihin, joka olisi pelattu cup- säännöin. Aikomusta ei kuitenkaan suuren ottelumäärän johdosta oltu viety Palloliittoon saakka. Palloliitto oli kuitenkin huomioinut pohjoisen joukkueiden otteet, mutta ei ollut ottamassa näitä omaan sarjaansa (-34), vaan oli perustamassa B- sarjaa näille pitkien etäisyyksien vuoksi. Tämä päätös sulki pois Kajaanilaisilta ylempiin sarjoihin pääsyn. Vastauskirje oli päivätty 9.7.1934.

Alkuvuosien otteluohjelman muodostivat varsin vähälukuiset ystävyysottelut lähikaupunkien kanssa, kunnes v. 1931 päästiin mukaan aloitettuun piirisarjaan. Ensimmäisen kerran piirijoukkueeseen (v. 1935) oli KaPasta valittu Olli Karppinen, Veikko Kahelin ja Sulo Ohtonen. Muita piirijoukkueissa pelanneita on mm. V Leinonen, ja P Mustonen v.-47, E Koskela -48. Neljä vuotta myöhemmin KaPa selviytyi B-sarjan karsintoihin, joka vastaa nykyistä II-divisioonaa. Syrjäisen asemansa vuoksi tämä oikeus evättiin edustajakokouksen päätöksellä. Osallistuminen karsintoihin sallittiin vasta v. 1939.

KaPa ei kuitenkaan lannistunut, vaan osallistui ahkerasti Savon piirin sarjaan. Vuonna 1938 seura uskaltautui mukaan sekä I- että II- joukkueilla. Kokeilu osoittautuikin onnistuneeksi, sillä kakkosjoukkue voitti Savon piirinmestaruuden II- luokassa. Mestaruus oli seuralle ensimmäinen 14 vuoden uurastuksen jälkeen.

Jalkapalloilun lisäksi KaPassa harrastettiin 1920- luvun puolenvälin tienoilla mm. luistelua ja jääpalloa: seura piti yllä muutamina vuosina omaa luistelurataa meijerin rannassa. Jääpallotoiminta loppui v. 1953 rökäletappioon 0-12 Veitsiluodon Vastukselle karsinnassa Suomensarjapaikasta.

Myös pesäpallo kuului Kajaanin Palloilijoiden ohjelmaan 1920- 1933 välillä. Pesäpalloilu erotettiin omaksi erikoisseuraksi, Kajaanin Pallonlyöjiksi v. 1933. Kajaanin Palloilijat ry oli perustamassa myös Suomen Jääkiekkoliittoa 20. tammikuuta 1929.

_

Kajaanin Palloilijoiden alkuvuosien harjoitus- ja kilpailukenttänä oli rajavartioston kenttä. Vuonna 1925 saatiin käyttöön harjoituksia varten ns. vesitornin kenttä, mutta pääsumaksulliset ottelut pelattiin edelleen vuoteen 1930 saakka rajavartioston kentällä. Keskuskentälle voitiin siirtyä v. 1930, jolloin päästiin pelaamaan nurmipinnalla.

Ensimmäinen seuramerkki päätettiin 15.1.1934 hallituksen kokouksen perusteella ja yleisen kokouksen valtuuttamana suunnitella seuramerkki. Tehtävä annettiin Eino Tuomaisen merkkiehdotuksin toteutettavaksi T:mi J V Toivaiselle. Hallitus oli päättänyt lopullisesti mallista 15.1.1934, johon se oli tehnyt vain pieniä muutoksia. Merkin yläosa muodostaa sininen kolmio, jossa kultanumeroin on seuran perustamisvuosi 1924. Kolmion alla 4 mm korkea ja merkin levyinen valkoinen raita, jossa kultakirjaimin seuran tunnusmerkit K.P. Valkoisen raidan alla on jalkapallokenttää symbolisoiva vihreä, alaspäin kapeneva nelikolmio, jossa ylhäällä maalin kehys ja sen alla kirsikanpunainen jalkapallo. Merkin koko pituus on 2 cm. ja leveys 1 1/2 cm.

Vuosien kuluessa merkki ei enää soveltunut käytettäväksi, sillä käytäntö oli vakiinnuttanut kirjaimien sijaksi tekstin KaPa. Niimpä useiden keskustelujenjälkeen hyväksyttiin 1946 silloisen sihteerin Väinö Tiaisen luonnoksen pohjalta, uusittu merkki. Uusi merkki on halkaisijaltaan 18 mm. Reunaa ympäröi 1/2 mm. leveä hopeanvärinen reunus, joka 1 mm. leveänä jakaa merkin vaakasuorassa tasossa kahtia. Vihreällä pohjalla on alaosan keskellä reunukseen ulottuva hopeasaumainen kultainen jalkapallo ja sen yläpuolella KaPa kirjaimet, sekä ylemmässä osassa perustamisvuosiluku hopeanvärisenä.

Sotavuosien jälkeen KaPa pääsi uudelleen aktiivisesti mukaan SPL:n jalkapallon sarjatoimintaan maakuntasarjan pohjoislohkoon. Joukkue sijoittui ToPV:n jälkeen toiseksi.

Vuonna 1946 KaPa siirrettiin maakuntasarjan Savon lohkoon. Kovimmaksi vastustajaksi osoittautui PK-37 Iisalmesta, joka johti sarjaa syyskierroksen jälkeen. Kun sarja jatkui keväällä, KaPa voitti kaikki vastustajansa ja näin ollen koko lohkon. Tie suomensarjan karsintoihin oli avoinna. Karsinnoissa tuli voitto Jämsänkosken Ilveksestä maalein 5-3 ja Kasko Idrottsklubbenista luvuin 7-1. Selvää oli, että KaPa nousi suomensarjaan.

Kansainvälistä kosketusta KaPa haki jo v. 37, kuitenkin Kalix IFK:lle ei ottelu sopinut. Seuraava yritys oli v. 45, muttei sekään tuonut tulosta. Ensimmäinen pelattu kansainvälinen ottelu tapahtui 21.7.1946, jolloin Hässelby SK saapui itäiseen Kajaaniin. Vieraat eivät olleet tulosystävällisiä, vaan voittivat 4-2. Samana vuonna KaPa matkusta Haaparantaan pelaten Haparanda SK:n kanssa tasan 3-3. Seuraavana vuonna 1947 Sunnanå sportklub, 21.6 saapui KaPan vieraaksi, jonka kotijoukkue voitti 2-1. Haaparanta saapui seuraavana vuonna Kajaaniin, jolloin se voitti 5-6 isäntäjoukkueen.

Seuran ensimmäinen suomensarjakausi alkoi elokuun alussa 1947. Sarjan päättyessä kesäkuussa 1948, sijoittui KaPa kolmannelle sijalle. Vuonna 1946 perustettiin Kajaanin Pallo-Pojat, joka pari vuotta myöhemmin muuttui KaPan sisarseuraksi.

_

KaPan poikatoiminta käynnistyi 21.1.1931 pidetyssä kokouksessa, jolloin päätettiin kesällä aloittaa kaupungiosien välinen poikasarja alle 15 vuotiaille. Varsinaisesti käytännön toimiin ryhdyttiin v. -33. Poikajaostoon oli tuolloin valittu E Tuomainen ja E Kapiainen, P Ahinkas (Ahlgren) oli silloin toiminnan alullepanijana. Erikoisen voimakas kilpailullinen aika KaPan junioritoiminnassa alkoi v. 1943 ja jo seuraavana vuonna KaPa voitti ensimmäisen A- junioreiden Savon piirin mestaruuden.

Savon piirin mestaruuden A-junioreissa v. 1944 saavutti joukkueella: V Martikainen, P Turunen, P Sorjonen, E Heikkinen, V Mustonen, O Kokkonen, R Kinnunen, P Mustonen, E Koskela, V Vesanen ja K Soininen. Myös seuraavana vuonna tuli mestaruus joukkueella: P Turunen, P Sorjonen, V Martikainen, O Kokkonen, V Mustonen, E Heikkinen, K Soininen, E Koskela, V Vesanen, P Mustonen, R Kinnunen.

Piirinmestaruus B- junioreissa v. 1947 joukkueella: V Turpeinen, E Leskinen, E Helle´n, M Väisänen, A Ålste´n, M Kinnunen, T Katainen, E Ohtonen, A Kemppainen, O Kettunen ja E Parviainen. Vuoden 1948 B- junioreiden mestarijoukkue: J Karjalainen, J Martikainen, J Karhu, J Tervo, A Hiltunen, T Katainen, E Uurto, E Helle´n, J Halonen, V Turpeinen, M Kinunen ja V Nurminen.

Aikuisten vuoden 1948- 49 suomensarjassa oli 16 joukkuetta. Sarja sujui KaPalta hienosti. Loppusijoitus oli toinen KuPS:n voittaessa ja noustessa mestaruussarjaan. KaPa voitti kahden jatkoajan jälkeen KPT:n maalein 3-2. KPT oli samana vuonna A- junioreiden Suomen mestari, joten piirinmestaruus maistui todella makealta.

Seuran ensimmäisen 25v- vuotistaipaleen ohjelmaan on kuulunut lisäksi jääpalloilu ja 1930- luvun alussa myös pesäpallo. Tässä urheilumuodossa seura toimeenpani piirinmestaruuskilpailuja ja otti osaa B- sarjan Suomen mestaruuskilpailuihin ainoana joukkueena Kainuusta. Varsin värikkäiden vaiheiden jälkeen tämä urheilumuoto poistettiin seuran ohjelmasta v. 1933.

Vuonna 1949 KaPa pelasi 25-vuotisjuhlaottelun Vaasan Palloseuraa vastaan. KaPa voitti ottelun 2-0, jolloin VPS:n valmentaja, Unkarilainen Toldi oli lausahtanut, että jos KaPa olisi hänen valmennuksessaan, se ei häviäisi millekään muulle seuralle Suomessa.

Vuosien 1924- 1950 KaPan ”Alltars” -joukkue on tuolloin käytetyn WM-pelityylin mukaisesti seuraava:

Mv. Paavo Turunen, op. Kauko Väisänen, kt. Veikko Leinonen, vp. Veikko Lipponen, ot. Esko Heikkinen, vt. Eero Pesonen, ovh. Reino Kinnunen, vvh. Olavi Kokkonen, olh. Pentti Mustonen, kh. Esko Koskela, vlh. Kalevi Soininen.

Vaihtomiehet: mv. Jyrä Nyyssönen, poul. Pentti Lappeteläinen, tukimies Aatto Mustonen, hyökk. Paavo Leinonen.

Vuosien 1924- 1950 pelaajaksi on valittu Veikko Leinonen.

Mainittakoon vielä, että 1940- 50 luvuilla pelasi KaPassa viisi Kinnusen veljestä, Kauko, Reino, Matti, Mikko ja Mauri. Yhtäaikaa pelasi joukkueessa kolme veljeksistä ja ”isä” Kinnunen vielä neljäntenä ”lenkkinä” katseli poikiensa otteita katsomosta käsin.